Siirtyminen tehoaikaan.

Olin jo pitkään harkinnut siirtymistä tehopohjaiseen harjoitteluun, mutta nyt vihdoin päätin siirtyä siihen. Kirjoitan kokemuksiani tehoharjoitteluun siirtymisestä ja aluksi hieman teknisemmältä kannalta katsottuna.

Päädyin valitsemaan tehomittariski Powertap g3:n joka korvaan takakiekon navan. Muita vaihtoehtoja olisi ollut Garmin Vector polkimet tai Stages kampimittari. Halusin ehdottomasti säilyttää alkuperäisen Dura-ace kampisarjan joten se karsii kampisarjat pois.



Powertappiin päädyin hinnan ja luotettavuuden takia. Stages olisi ollut myös kiinnostava, mutta aikasempi testikokeilu Garmin Vector tehopolkimilla antoi vihjettä että poljen enemmän vasemmalla jalalla. Tässä tapauksessa pelkästään vasemman jalan tehoa mittaava Stages olisi ollut ehkä hieman ylioptimistinen tehojen suhteen ja jotenkin se pelkkä vasemmasta jalasta mittaus ei sytyttänyt.

Koska kyseessä on takanapaan sijoittuva tehomittari pääsin rihtaushommiin.
Aluksi piti purkaa Zipp 404 firecrest carbon clincher takakiekko:

 Tacx exact on hyvä perus rihtauspukki. Myös tälläinen keskitystyökalu on hyvä olla olemassa jos enemmän kiekkoja kasailee.

Park-tool TM-1.

Jotta Tiedän mille kireydelle uudet pinnat uskaltaa kiristää, otin mittaukset alkuperäisestä takakiekosta. Yleensä rattaiden puolella on kireämpi jännitys.

Teippasin vanhat pinnat yhteen siltä varalta että kaikki menee pieleen enkä jostain syystä saakkaan powertappia paikalleen. Tällätavalla on helpompi palata takaisin alkuperäiseen.

Purkuvaiheessa huomasin että nippelin alla on käytetty pientä prikkaa. Päätinkin että näitä ei sitten kannata hukata koska varalla ei ole ainuttakaan.

Kiekko alkaa olemaan atomeina.

Teippasin nippelit kiinni paikoilleen. Toinen tapa olisi ollut ruuvata nippeli väärältä puolelta pinnaan kiinni ja ujuttaa nippeli varapinnan avulla varsinaiseen pinnaan. (kuulin tästä vinkistä vasta myöhemmin.. ;-) )
Sen olen myös joskus oppinut, että pinna-avaimeen kannattaa panostaa. Huonolla pinna-avaimella tuhoaa alumiininippelit alta aikayksikön..

Vanne eksynyt navastaan..

 Uudet pinnat.

Jouduin vaihtamaan pinnat koska uuden navan halkaisia on isompi ja alkuperäiset pinnat käyttävät suoraa vetoa, kun taas powertap vaatii j-taivutetut pinnat.
Käytin pinnojen pituuden laskemiseen paria eri nettisivua. DTSwiss ja EDD
Vanteen ERD-tiedot etsin zippin sivuilta ja Powertapin navan tiedot powetapin sivuilta. EDD-laskurista löytyy myös valmiina tiedot yleisimmille navoille ja kehille.

 Uudet pinnat paikoilleen. Tässävaiheessa pitää olla tarkkana! Käytin apuna kuvia.

Powertap täytyy rakentaa minimissään tuplasti risteävällä pinnauksella, eli pinnojen tulee risteytyä 2 kertaa viereisten pinnojen kanssa.

 Alkaa hahmottumaan.

Pinnat paikallaan. Tässävaiheessa vielä löysällä.

Pinna kiristyy. (ei mekaanikolla)

Lopullinen rihtaus ja kireys saavutettu! Lähes luotisuoraa tuli. Voi olla tyytyväinen.
Ei muuta kun testaamaan!

Seuraavaksi kirjoittelen miten olen tehomittausta harjoittelussani hyödyntänyt. Erityisesti äärimmäisen tylsästä trainerilla ajosta on löytynyt uusi ulottuvuus tehomittauksen avulla.

Treenikausi käynnissä!

Hei!
Treenikauteni on lähtenyt hyvin käyntiin. Olen keskittynyt peruskuntoharjoitteluun ja voimatasojen nostoon.
Peruskuntoharjoitukset ovat olleen pyöräilyä ulkona, spinningiä, uintia, juoksua, sisäsoutua, trainerilla ja rullilla ajelua. Hiihtoakin kerkesi vähän jo kokeilla kunnes säät muuttui ja syksy teki paluun...

Punttiksella olen tehnyt perusvoimaa koko kehoon, mutta keskittynyt eniten jalkoihin sekä keskivartaloon.
Uimassa on tullut käytyä n.15 kertaa syksyn aikana ja alun kylpemisestä on siinäkin päässyt jo ihan uinnin makuun. Olen uinut noin 3 - 4km kerralla vaihdellen kroolia ja rintauintia. Uinti on kyllä erinomaista liikuntaa varsinkin kun päivät jumittaa toimistotöissä. Olen huomannut uinnin aloittamisen jälkeen rintarangan ja hartoiden liikkuvuuden selvää paranemista.

Tässä vaiheessa kautta on kuitenkin tärkeintä saada pitkiä peruskuntoharjoituksia. Se on haastavaa koska ulkona sää on surkea ja kurja. Minulla on kuitenkin hyvä vinkki miten saada pidennettyä treenejä jos 3h trainerilla ajamiset eivät meinaa onnistua. Vinkkini on yhdistellä monta eri lajia ja tehdä triathlon tyyppisiä harjoituksia.
Esimerkiksi sadepäivänä teen salilla 1h juoksun ja sen päälle 1½h spinningin ja jos vielä riittää virtaa niin soutaa ½h päälle. Kyllä sillä pitäisi saada itseään arki-iltana riittävästi väsytettyä! Ainakin hikoilee jos ei muuta. Toinen hyvä vinkki on maastopyöräily ulkona ja kun alkaa olemaan sen verran kylmä, että homma ei enää miellytä siirrytään sisätiloihin ajamaan maantiepyörällä rullien päällä. Väitän että tuossa on myös hermostolle hyvä ärsyke, kun pääsee kylmästä sisään ja lämmittää itsensä rullilla kovalla kadenssilla ajaen.

Pilvilammen kiertoa

 Öjbergin valloitusta

Askeettiset treeniolosuhteet koventaa luonnetta! (taustalla varapyörä jos kyllästyy hiilikuituiseen :) )

Kausi 2013 paketissa.

Hei!
Kausi 2013 on nyt veivattu reilu pari viikkoa sitten päätökseen. On ollut hyvä kausi. Olen kehittynyt kunnon ja taktiikan puolesta ja kovat maantiekisat ovat olleet tähän avainasemassa! Kisäpäiviä tuli noin 20, niistä kun suurin osa on viikonloppuina, eli tietää mitä on tullut tehtyä kevät kesä ja alkusyksy. :-) Kaudelle 2014 aion kehittää harjoittelua siten että yritän nyt syksyllä saada hieman painoa alas, eli koitan syödä laadukkaampaa ruokaa ja jättää roskaruuat ja turhat sokerit mahdollisimman vähälle. Talvella aion tehdä tuttuun tapaan punttista, hiihtoa ja pyöräilyä, mutta nyt aion tehdä enemmän harjoittelua erityisesti maantiepyörällä. Tänä keväänä huomasin Mallorcan leiriällä että lihakset eivät olleet saaneet riittävästi treeniä maantiepyörän matalassa asennossa ja tokihan sielä tuli reviteltyä heti ekoina päivänä täydellä innolla liian kovaa. Siitä lihakset tykkäsivät hieman huonoa ja hieman juminen alkukausi saattoi johtua siitä. Parasta kulkua tuntemukseni mukaan oli vasta heinäkuun lopulla, eli kun olin ollut 2 viikkoa lomalla josta eka viikko oltiin korkealla harjoittelemassa ja toinen viikko täyttä lepoa. Tämän kulun kun olisi saanut Porvoon ajoihin SM-kisoihin, olisi tulokseet voineet olla vielä parempia!

 

Ensi kaudelle on luvassa muitakin uusia kuvioita, joista myöhemmin lisää. Suunnitelmissa on kisata Virossa, Ruotsissa ja mahdollisesti syksyllä Espanjan Mallorcalla! Tärkeintä on kuitenkin nyt saada hyvä ja terve treenikausi talvella, jotta ens kaudella jaksaa taas tykittää täysillä!
Suuret kiitokset Roselle ja NCK:lle, tyttöystävälle, perheelle ja kaikille jotka ovat olleet kannustamassa!
 -Jaakko

Tarmo maantie Porissa

136km, keskinopeus 41,6kmh. 80km kohdalla rengasrikko. Ajattelin että kisa oli siinä, koska omaa huoltoautoa ei ole eikä varakiekkoja. Sain kuitenkin tuurilla Chebicin huoltoautosta varakiekon ja pääsin jatkamaan. Huoltoauton peesissä 10km 60kmh vauhtia, niin saavutin pääjoukon. Viimeisellä kierroksella krampit alkoi vaivaamaan jalkoja. Ehkä huoltoauton peesissä tykittäminen vei parhaat mehut, koska siihen asti jalat tuntui erittäin vahvoilta! 5:n miehen irtiotto ratkoi palkintosijat ja itsellä ei ollut puolikramppaavilla jaloilla kauheasti antaa loppukirissä. Olen kuitenkin iloinen että pääsin maaliin saatuani varakiekon. Taas saa liimailla uutta tuubia... :-) Huomenna aluekisa laihialla. Seuraava maantiekisa on Porvoon ajot ja sitä ennen ehkä Korsossa maastomarathon.

Satakunnanajot

Tulokset löytyvät tuolta: http://www.koivistonisku.profiili.fi/SIRA_Files/downloads/SatAjot2012YT.pdf

Prologissa ihan ok ajo. Hieman tuli lähdettyä liian kovaa alussa ja maksimisykkeet 196 oli jo taulussa ennen viimeistä 500m loppunousua, joka kyllä varmasti söi ajasta pari sekunttia! Kuitenkin tuloksena kohtuullinen 15.sija

 Etappi 2. 90km. Sää oli mukavan kostea +5 ja vesisadetta. Renkaita meni monella ja rapaa oli silmät ja suut täynnä. Irtiotto ajettiin ihan lopussa melkein kiinni ja he olivat vain sekunnin edellä. Itsellä ihan ok sijoitus 6. mutta sillä ei vielä saanut tärkeitä hyvityssekenutteja, joita jaettiin kolmelle parhaalle. Ne olisivat olleet tärkeitä kokonaiskilpailun kannalta.

Loppukiri loivaan ylämäkeen.

Etappi 3. 125km. Jalka oli hyvä, onnistuin kuitenkin harmikseni olemaan täysin väärässä paikassa väärään aikaan ja missaamaan tärkeän irtioton, jonne lähti noin 15-20 kuskia. Pääjoukossa vauhti tipahti, koska kaikilla tiimeillä tuntui olevan kuski irtiotossa, eikä he halunneet vetää kiinni. No ajattelin että kokeillaan sitten yksin vetää kiinni ja sainkin eroa supistettua noin 30sekunttia, mutta se alkoi tuntua liian raskaalta kovassa tuulessa, jolloin totesin että en saa yksin sitä vedettyä kiinni. Heti kun lopetin vedon niin vauhti tippui 30kmh! Todella turhauttavaa. Ainoalla seurakaverillani Tonyllä meni rengas rikki jo etapin alkupuolella, joten hänestäkään ei ollut auttamaan, koska oli pudonnut. Lopussa sitten tultiin pääjoukossa kohti maalia ja yritin vielä pari kilometriä ennen maalia irti yksin pääjoukosta, että saisi sekuntteja jotka vaikuttaisi kokonaiskisaan. No en pysynyt irti ja tulin pääjoukossa maaliin. Maalissa huomasin että takakumi on tyhjä! No olipa tuuria että vasta siinä vaiheessa! Voi olla kuitenkin että se oli jo tyhjentynyt hiljalleen ennen maalia, koska se ei räjähtänyt kunnolla. Lopuksi voin todeta että pitää olla aina ylempänä pääjoukossa, ei koskaan keskiväliä taaempana. Nyt sai jälleen todeta sen että yksin ei vedetä kiinni isoa hatkaa.. Mutta hyvä kisa.

Turhautimista havaittavissa pääjoukon keulalla..

Simon muistoajot ja TS-kortteli Turussa

Kauden ensimmäiset kisat käytiin Turussa jäätävässä kelissä. Vesisadetta ja muutama aste lämpöä. Simon muistoajoissa jäi käteen 25. sija. Aika rankka rata profiililtaan, 4km kierros jota kierrettiin 20kertaa. Maali mäen päällä, joka oli yllättävän pitkä ja jyrkkä, joten ei paras mahdollinen profiili mun painoselle kuskille.. Ihan ok pysyin kuitenkin kahinoissa. 5 viimeistä kierrosta oli hieman ongelmia oikean takareiden kanssa, joka meinas ilmottaa krampista. Juomatkin oli siinä vaiheessa jo juotu.

TS-kortteli: Ajoin viisaasti keulan tuntumassa kokoajan niin säästää parhaiten energiaa kiihdytyksissä ja mutkissa. Kisan puolivälissä kuitenkin kolari mutkassa ja siitä sitten katuun. Olisin pystynyt jatkamaan, mutta pyörä vaurioitui sen verran pahasti ettei sillä enää voinut ajaa. Harmittaa kun jalka tuntui vielä tosi hyvältä siinä vaiheessa ja oltiin puolittain irti vähän väliä.